Tue. Sep 17th, 2019

prosafaris.org

Jääkiekko Suomen suosituin talviurheilulaji

Ringette – naisten oma iloa, älyä ja pelitaitoa korostava talviurheilulaji

4 min read

Tammikuussa vuonna 1979 jääkiekkovalmentaja Juhani Wahlsten esitteli turkulaisille jääkiekkoa harrastaville naisille uuden 60-luvun alussa Kanadassa kehitetyn talviurheilulajin – ringuetten, jota myöhemmin alettiin kutsua suomalaisemmalla nimellä – ringette. Tuosta talvesta alkoi ringeten jo 40 vuotta kestänyt menestystarina Suomessa, tänään lajia harrastavat tuhannet tytöt ja naiset useissa urheiluseuroissa ympäri maata.

Valtakunnallinen SM-sarja aloitti toimintansa kaudella 1987-1988, lajin ensimmäiset MM-kisat järjestettiin Kanadassa vuonna 1990. Ringette muistuttaa lajina paljon jääkiekkoa, mutta näiden lajien väliltä löytyy myös paljon eroja. Ringette on luotu naisille, jotka vierastavat jääkiekkoon kuuluvia fyysisiä otteita ja taklauksia. Kaikkea lajin parissa tehtävää toimintaa, harrastamisesta kilpailemiseen, ohjaa punaisena lankana ringetten Reilu Peli -periaatteet. Tämä on varmasti tärkein syy sille, miksi ringette on noussut suosituimpien talviurheilulajien joukkoon. Suomen Ringetteliiton mukaan tarkoituksena on ollut luoda naisille oma iloinen ja nuorekas taitolaji, jossa fyysisen voiman sijasta korostetaan taitoa ja vauhtia. Lajia harrastavia naisia miellyttää ennen kaikkea se, että ringette on turvallinen jääpeli, jossa ei sallita vastustajan vahingoittamista. Tässä artikkelissa esitellään ringeten sääntöjä ja kerrotaan, miten lajin harrastetoimintaan voi lähteä mukaan, vaikka vasta aikuisiällä.

Ringeten säännöt

Ringettepelaajan tärkein taito on osata luistella hyvin, lajissa korostuvat kuitenkin myös vahvasti pelaajan kyky yhteispeliin ja tekninen osaaminen. Ringette on ennen kaikkea naisten laji, siksi sen säännöt on kehitetty harrastajien, eli tyttöjen ja naisten ehdoilla. Toisin kuin jääkiekko, ringette on nimenomaan taitoa voiman sijasta korostava jääpeli: kaikki taklaukset, koukkaamiset ja kamppaukset tuomitaan ja niistä seuraa jäähy. Ringetteä pelataan jääkiekkokaukalossa, jonka jäähän on maalattu molempien päätyjen ja siniviivan väliin ohut punainen viiva eli ns. ringetteviiva. Keskialueella, punaisten ringetteviivojen välissä, kaikki pelaajat saavat pelata samanaikaisesti. Ringetteviivan ja kentän päädyn välisellä hyökkäys- tai puolustusalueella saa maalivahdin lisäksi olla enintään kolme kenttäpelaajaa molemmista joukkueista. Tätä sääntöä noudattamalla peli pyritään pitämään vauhdikkaana ja liikkuvana. Ringetteliiton mukaan lajin säännöissä korostetaan erityisesti yhteispeliä, sillä kaukalon siniviivat saa ylittää ainoastaan syöttämällä rengas toiselle pelaajalle viivan yli, viivarikkomuksista vastapuoli saa aloituksen. Ringettejoukkueeseen kuuluu vähintään yhdeksän pelaajaa ja pelin aikana heistä on kentällä maalivahti ja viisi pelaajaa. Yksi suurimmista syistä ringeten suosioon on varmasti se, että laji sopii kaikille iästä tai koosta riippumatta. Ringette ei ole voimalaji ja sitä voidaan pelata missä vain sääntöjä soveltaen.

Ringeten harrastaminen Suomessa

Suomesta löytyy tänä päivänä tuhansia ringetteä harrastavia tyttöjä ja naisia, nuorimmat harrastajat ovat vasta alle 5-vuotiaita junioreita. Lajitoimintaa ohjaa Suomen Ringetteliitto ry, jonka jäseniä ovat urheiluliittojen lajiseurat. Ringetteä pelataan 40 eri lajiseurassa eri puolilla Suomea. Suomen Ringetteliiton mukaan lajin harrastamisen voi aloittaa kokeilemalla peliä urheiluseuroissa. Nuorille harrastajille on luotu eri ikäluokkien aluesarjat, joihin urheiluseurat ilmoittavat joukkueensa. Lajista on tullut suosittu, koska ringeten harrastamisen ei tarvitse tähdätä kilpailutoimintaan ja pelaamisen voi aloittaa myös vasta aikuisiässä. Aikuisten naisten harrastetoiminnan piiriin kuuluvat Lady- ja N-sarjoissa pelaavat joukkueet. Ladytoiminta on tarkoitettu vasta aikuisena lajin harrastamisen aloittaneille naisille. Kuka tahansa lajista kiinnostunut aikuisikäinen nainen voi iästään riippumatta tulla tutustumaan peliin osallistumalla ladyjoukkueiden harrastustoimintaan. Aiempaa kokemusta lajista ei vaadita, eikä seurojen kilpailutoimintaan ole pakko lähteä mukaan. Ringetteä voi harrastaa pelkästään käymällä harjoituksissa, mutta taitojen kehittyessä kiinnostuneet voivat myös osallistua kilpailutoimintaan. Lajin N-sarja on tarkoitettu ringetteä jo aiemmin harrastaneille, esimerkiksi entisille SM-tason pelaajille. N-sarjassa pelivauhti on kovempaa kuin Lady-sarjassa. Suomen mestaruudesta pelataan SM-sarjassa kymmenen joukkueen kesken.

Ringeten suosion salaisuus

Suomessa ringetteä pelaavat tuhannet tytöt ja naiset. Monien urheilulajien harrastetoimintaan voi aikuisiällä lähteä mukaan vain, jos on jo nuorempana harrastanut kyseistä lajia. Suomessa on paljon kaikenikäisiä ringeten harrastajia, koska lajin pyörteisiin voi lähteä mukaan myös vasta aikuisena, eikä aiempaa kokemusta lajista vaadita. Ringette vaatii hyvää kuntoa, koska kyseessä on vauhdikas peli. Laji ei kuitenkaan ole fyysinen kontaktipeli, joten harjoituksiin voivat osallistua kaikenikäiset naiset. Tämä on varmasti yksi tärkeimmistä syistä pelin suosioon. Ringeten harrastajien keskuudessa lajia kutsutaan iloa ja älyä korostavaksi yhteispeliksi, jota voi pelata turvallisesti iästä ja koosta riippumatta. Laji opettaa nuorille harrastajilleen yhteistyötä ja vastustajien sekä joukkuetovereiden kunnioittamista. Monelle nuorelle tytölle ringette on talven ykkösjuttu. Harrastuksissa opetellaan luistelua leikkien avulla ja seurojen toimintaan osallistumalla saa myös paljon kavereita. Suomen Ringetteliiton mukaan monen lajia harrastavan tytön äiti on myös innostunut pelistä ja lähtenyt mukaan aikuisten naisten Lady-sarjaan. Ringette on suurenmoinen peli. Se ei ole pelkästään urheilulaji, vaan pelaamisen ohella on tarkoitus myös kartuttaa muita tarpeellisia elämäntaitoja: oppia voittamaan ja häviämään sekä kunnioittamaan muita ihmisiä ringeten Reilu Peli -periaatteiden mukaisesti.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Copyright © All rights reserved. | Newsphere by AF themes.