Sat. Aug 17th, 2019

prosafaris.org

Jääkiekko Suomen suosituin talviurheilulaji

Suomen top 10 talvilajit – taitoluistelun suosio yltää kahdeksanneksi

4 min read

Taitoluistelu saapui Suomeen jo 1875 amerikkalaisen Jackson Hainesin vanavedessä. Ensimmäiset taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Pietarissa 1896, jonka jälkeen ne on järjestetty vuosittain, lukuun ottamatta sotavuosia. Alkuun maailmanmestaruudesta kilpailivat vain miehet, mutta naiset saivat oman kilpailunsa 1906 ja pariluistelu 1908. Suomen ensimmäinen taitoluisteluseura perustettiin Helsinkiin. Suomessa taitoluistelu pääsi urheilulajina vauhtiin nopeasti. Ludovika ja Walter Jakobsson voittivat pariluistelussa MM-hopeaa vuosina 1910, 1912, 1913 ja 1922 sekä MM-kultaa 1911, 1914 ja 1923. Olympiakullan he saavuttivat Antwerpenissä 1920 ja hopeasijan 1924. Seurasi hiljaisia vuosikymmeniä, mutta seuraavan kerran taitoluistelu nousi suuren yleisön tietoisuuteen 1970-luvun lopulla, jolloin suuria nimiä olivat Kristiina Wegelius, Susan Broman sekä Pekka Leskinen. Tunnetuimmat suomalaiset taitoluistelijat kautta aikojen ovat jäätanssijat Susanna Rahkamo ja Petri Kokko,

Taitoluistelun alalajeja ovat yksinluistelu, pariluistelu, jäätanssi ja muodostelmaluistelu, joka esiteltiin Suomessa 80-luvun puolivälissä. Vuosien kuluessa Suomi on kehittynyt yhdeksi maailman parhaista muodostelmaluistelun maista. Esimerkiksi vuonna 2010 maailmanmestaruuskilpailuissa Suomi pääsi kaksoisvoittoon (kultaa Helsingin Taitoluisteluklubi, Rockettes ja hopeaa Helsingin luistelijat, Marigold Ice Unity). Suomalaiset senioriluistelijat ovat voittaneet yhteensä 20 mitalia muodostelmaluistelun maailmanmestaruuskilpailuissa, näistä kahdeksan on kultamitaleita. Muodostelmaluistelu on 90-luvulta lähtien kasvattanut taitoluistelun harrastajamäärää Suomessa. Maamme lähes 130 muodostelmaluistelujoukkueessa harjoittelee suunnilleen 2600 luistelijaa. Myös muu taitoluistelu on sangen suosittua harrastajatasolla, sillä Suomessa on noin 80 jäsenseuraa, joissa on kilpailevia luistelijoita miltei 8000. Seurojen luistelukouluissa luistelee noin 10 000 lasta. Peräti 200 000 suomalaista on kansallisessa liikuntatutkimuksessa ilmoittanut luistelun harrastuksekseen.

Taitoluistelun muut alalajit

Yksinluistelu on luistelulaji, jossa kilpailutoimintaa tavoittelevat aloittavat säännöllisen harjoittelun varsin nuorina, useimmiten noin viiden vuoden iässä. Hypyt ja piruetit ovat vaativia kuten muukin luistelutaito ja kehittyvät vain kurinalaisella harjoittelulla. Kilpailuihin tähtäävillä jääharjoittelun lisäksi viikoittaiseen harjoitusohjelmaan lisätään muutakin liikuntaa, kuten balettia ja erilaisia kunto- ja liikkuvuusharjoitteluja. Pariluistelu eroaa jäätanssista ja yksinluistelusta sen elementtien osalta. Pariluistelussa keskeisiä elementtejä ovat näyttävät päänyläpuoliset nostot, kuolemanspiraali sekä heittohypyt. Pari suorittaa elementit yhdenmukaisesti ja yhtä aikaa. Jäätanssi taas tyylittelee kilpatanssia. Jäätanssissa vaaditaan piruettien suorittamista tanssiotteessa, eikä heittoja tai hyppyjä ole. Partnereiden kuuluisi olla korkeintaan kahden käsivarrenmitan päässä toisistaan. Jäätanssissa musiikin vaatimukset eroavat muista lajeista, sillä jäätanssijoiden pitää luistella musiikin rytmissä. Yksin- sekä pariluistelijat luistelevat musiikin melodiaa mukaillen tai fraseeraavat musiikkia.

Hypyt

Taitoluistelussa erotetaan kuusi perushyppyä, jotka ovat axel, lutz, ritti, salchow, flippi sekä tulppi. Ne erotetaan toisistaan sen perusteella, onko kyseessä kaari- vai kärkihyppy ja ponnistetaanko hypyssä luistimen ulko- vai sisäterältä. Alastulon perusteella hyppyjä ei pystytä erottamaan, sillä kaikki perushypyt tulevat alas taakse-ulos-kaarelle. Helpoimmin tunnistettava hyppy on axel. Se on ainoa hyppy, joka lähtee eteenpäinluistelusta. Myös lutz voidaan oppia melko helposti tunnistamaan, sillä siinä pyöritään kaaren suuntaa vasten. Siksi se on taitoluistelun vaikeimpia liikkeitä. Salchow ja ritti ovat saman tyyliset hypyt. Molemmat lähtevät suoraan kaarelta. Salchowiin ponnistetaan taakse-sisään-kaarelta ja rittiin taakse-ulos-kaarelta. Salchowia pidetään perinteisesti helpoimpana hyppynä. Tulppi ja flippi ovat myös lähellä toisiaan. Molemmissa ponnistetaan vapaan jalan kärjellä. Tulppiin lähdetään taakse-ulos-kaarelta ja flippiin taakse-sisään-kaarelta.

Taitoluistelun suosio

Taitoluistelun suosio katsojien keskuudessa näkyy Suomessa lähes täysinä katsomoina, kuten vuoden 2017 Helsingin MM-kilpailuissa voitiin ilahtuneena todeta. Maailman huippuluistelijat palaavat esimerkiksi vuotuiseen Finlandia Trophyyn vuosi vuoden jälkeen ja pääsevät esiintymään asiantuntevan, innostuneen ja ennen kaikkea runsaslukuisen katsojajoukon eteen. Kansallisia kilpailuja ja näytöksiä järjestetään eri puolilla maata useampia kuukaudessa. Harrastajia yhä suositummassa lajissa on tuhansia ympäri maan, ja seuroja löytyy kaikkien halukkaiden ulottuvilta. Suomalaiset luistelijat ovat pärjänneet hienosti maailmalla 2000-luvulla, mikä on yksi syy lajin suosioon sekä katsojaluvuilla että harrastajamäärillä mitattuna. Toinen selkeä syy lajin kasvaneeseen suosioon on hyvin yksinkertainen – taitoluisteluun liittyviä ohjelmia näytetään televisiossa entistä enemmän. Myös poikien määrä harrastajien joukossa on kasvanut, vaikka suosio on edelleen suurempi tyttöjen ja naisten keskuudessa.

Yhteenveto

Esteettinen, mutta teknisesti vaativa ja taiteellinen taitoluistelu on suosiotaan kasvattava laji. Siinä hypyt, piruetit ja askelsarjat muodostavat kiinteän kokonaisuuden musiikin ja koreografian kanssa. Suomessa lajia seurataan sekä joukkoviestimissä että kilpailuissa ja näytöksissä katsomoissa. Harrastajien keskuudessa taitoluistelun eri alalajit herättävät kiinnostusta, ja paitsi lapsia ja nuoria, taitoluistelu kiinnostaa nyt myös aikuisia. Lähes kaikissa taitoluisteluseuroissa järjestetään kursseja aikuisluistelijoille, ja kurssit täyttyvät nopeasti. Aikuisryhmissä ikähaarukka on laaja. Aikuisia luistelijoita kiehtoo lajissa erityisesti kolme piirrettä, nimittäin kuntoilu, itsensä haastaminen sekä taiteellisuus, jotka yhdistyvät koukuttavaksi kokonaisuudeksi. Harrastajia miellyttää se, että taitoluistelussa on suhteellisen helppo mitata omaa kehitystään. Taitoluistelu on taas sadan vuoden jälkeen yksi Suomen seuratuimmista lajeista. Harrastajamäärät ovat kasvussa, ja nuoret harrastajat ovat niitä, joista kehittyy kilpajäiden kansallissankareita.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Copyright © All rights reserved. | Newsphere by AF themes.