Suomen suosituimmat talviurheilulajit – sija 4: yhdistetty

Yhdistetty on yksi talviurheilulajeista, jotka nousevat listallemme kevyesti ja korkealle. Tämä monipuolinen laji kerää suuret määrät katsojia seuraamaan kisoja, ja siinä menestyvät urheilijat ovat juhlittuja urheilumaailman sankareita. Laji yhdistää nimensä mukaisesti kaksi suomalaisten rakastamaa lajia; maastohiihdon ja mäkihypyn. Kumpaisessakin ollaan päästy näkemään suuria kasvu- ja menestystarinoita, ja näin pohja yhdistetylle on kotimaassamme hyvin otollinen. Lajin parista löytyy osaamista niin atleettien kuin valmennuksenkin puolelta. Lajin virallinen nimi on Nordic Combined eli pohjoismainen yhdistetty, joka kuvaa hyvin sen alkuperää. Alun alkujaan yhdistetty on lähtöisin Norjasta, mutta myös Suomessa siinä on kisattu aina 1900-luvun alkupuolelta saakka. Lajin juuret ovat syvällä pohjolassa, mutta se on levinnyt laajasti muuallekin maailmaan.

Yhdistetty on pääasiassa kilpailuihin tähtäävä urheilumuoto, eikä sitä käytännössä nähdäkään harrastettavan ihan vain ajanvietteeksi. Varsinkin mäkihypyn osuus vaatii lajin harrastajilta kovia hermoja. Kisaamaan pääsee monella eri tasolla aina alkaen paikallisista, nuorille suunnatuista kisoista maailmanlaajuisiin arvokisoihin. Kilpailumuotoja on useita, ja pistearvojen painotus vaihtelee eri muotojen välillä. Kaikkein seuratuimmat kilpailut yhdistetyssä ovat hiihdon maailmancup, MM-kisat ja olympialaiset. Kisat koostuvat aina ensin suoritettavasta mäkiosuudesta, jolla hypätään yksi hyppykierros, ja sen jälkeen seuraavasta hiihto-osuudesta. Kisan hyppykierros vaikuttaa aina merkittävästi seuraavaan osuuteen, mutta riippuu hieman kilpailumuodosta, miten vaikutus määräytyy. Seuraavassa kappaleessa käymme läpi erilaiset kisamuodot. Kisat voivat olla joko henkilökohtaisia tai joukkuekisoja. Nykyään kilpaillaan yhteensä neljässä erilaisessa kilpailumuodossa, joista kaksi on henkilökohtaisia ja kaksi joukkuekohtaisia muotoja.

Yhdistetyn eri kilpailumuodot

Kaikkein yleisin kilpailumuoto perustuu niin sanottuun Gundersenin menetelmään. Tätä muotoa kutsutaan henkilökohtaiseksi normaalikilpailuksi. Normaalissa muodossa kisojen hyppyosuus määrittää hiihto-osuuden lähtöjärjestyksen, ja 10 kilometrin hiihto-osuus käydään näin takaa-ajona. Sakkokierroskilpailu on uudehko muoto, joissa kisat alkavat tutusti mäkiosuudella, mutta jatkuvat 150 metrin mittaisilla hiihtokierroksilla. Hypyn pituus määrittää sakkokierrosten määrän – mitä lyhempi hyppy, sitä enemmän sakkokierroksia urheilijalla on suoritettavana. Nämä molemmat muodot ovat henkilökohtaisia kilpailuja. Parisprintti sen sijaan käydään kahden urheilijan tiimin voimin. Mäkiosuuden jälkeen joukkueella on suoritettavan yhteensä 15 kilometrin pituinen matka, joka on jaettu kymmeneen 1 500 metrin lenkkiin, ja joilla parit voivat vuorotella. Joukkuekilpailu koostuu mäkiosuudesta, ja sitä seuraavasta viestihiihdosta. Viestihiihdossa suoritetaan yhteensä neljä viiden kilometrin mittaista pätkää.

Lajin historiaa

Yhdistetty on syntynyt Norjassa, missä sitä pidetään edelleen maan kansallisurheilulajina. Ensimmäiset lajiin viittaavat kisat käytiin jo vuonna 1873 Husebyssä, jossa perinteisen maastohiihto-osuuden jälkeen järjestettiin näytösluonteinen mäkihyppyosuus. Ensimmäiset varsinaiset kisat järjestettiin vuonna 1892 Holmenkollenissa. Suomen ensimmäiset kisat pidettiin vuonna 1913, ja ensimmäisestä suomenmestaruudesta kamppailtiin vuonna 1923. Näyttämönä toimi Lahti, joka nykyäänkin tunnetaan aktiivisena talviurheilupaikkakuntana. Samaisena vuonna laji otettiin osaksi myös legendaaristen Salpausselän kisojen ohjelmaa. Vuosi oli tärkeä lajille kansainvälisesti, sillä lisäksi se otettiin mukaan olympialaisiin Ranskan Chamonix’n kisoissa. Vuosikymmenien kuluessa lajissa ollaan nähty erilaisia kokeiluja muun muassa hiihdon ja mäkiosuuden järjestyksessä. Nykyinen malli on ollut käytössä jo vuodesta 1988 alkaen. Yhdistetyssä tullaan näkemään vuonna 2021 seuraava virstanpylväs, kun naiset pääsevät mukaan MM-kisoihin.

Menestyneitä suomalaisia

Yhdistetty on perinteisesti ollut norjalaisten riemujuhlaa – lajin kotimaasta ponnistaa maailmalle lukuisia todella kovia tekijöitä, ja maan kisamenestys on vaikeaa haastaa. Kuitenkin myös Suomesta löytyy urheilijoita, jotka ovat onnistuneet nostamaan sinivalkoisen lipun korkeimmille korokkeille. Yksi menestyneimmistä suomalaisista yhdistetyn hiihtäjistä on Samppa Lajunen, nimi joka on tuttu varmasti jokaiselle suomalaiselle. Hän voitti uransa aikana kolme olympiakultaa, kaksi kertaa yhdistetyn maailmancupin ja kertaalleen MM-kultaa joukkuekilpailussa. Vuonna 2002 hänet valittiin vuoden urheilijaksi. Toinen kotimaisen yhdistetyn supermies on Hannu Manninen. Hän voitti urallaan olympiakultaa, kolme kertaa maailmanmestaruuden, ja neljä kertaa maailmancupin. Manninen on palkittu erittäin arvostetulla Holmenkollen-mitalilla, joka on korkein hiihtourheilijoille Norjassa jaettava kunnianosoitus. Kumpikin miehistä on lopettanut urheilu-uransa, mutta ovat jääneet suomalaisen urheilun historiaan saavutuksillaan.

Miksi yhdistetty on ansainnut paikkansa listallamme?

Yhdistetty on ansainnut paikkansa listallamme lukuisista eri syistä. Mäkihyppy ja maastohiihto ovat kummatkin lajeja, joita me suomalaiset rakastamme ja seuraamme suurella mielenkiinnolla. Yhdistetty laittaa yhteen nämä kaksi suurta ikisuosikkia, joten tuloksena ei voi olla kuin huippusuosittu laji. Yhdistetyn harrastajissa sekoittuu suomalainen sisu, hurjapäisyys ja sinnikkyys, mikä tekee lajin urheilijoista arvostettuja sankareita. Lajin mediahuomio on varsinkin pohjoismaalaisella tasolla suurta, joten katsojat pääsevät kulkemaan urheilijoiden kanssa matkalla kohti menestystä. Se on talviurheilulaji, jonka parissa ollaan nähty suuria tarinoita ja menestyksen polkuja, niin kuin myös niitä mustia hetkiä ja pettymyksen kyyneliä. Yhdistetty on näiden tarinoiden kautta herättänyt suomalaisissa suuria tunteita sekä ilon ja ylpeyden hetkiä – tämähän loppujen lopuksi urheilussa on se syvin sisin.